Hoosiannaa....ja Sarawakin Annie

Pyhän Neitsyt Marian ulkoapäin melko huomaamaton katedraali, 1894 rakennettu upealle paikalle Dataran Merdekalle, vapauden aukiolle, sinne minun satuelämykseni sivustalle, mutta se jää valitettasti noiden suurten ja juhlallisten viritelmien varjoon.

Pakenin kyllä tänne vähän sitä Euroopan joulutouhuakin, mutta kuinkas kävikään!

Löysin itseni istumassa eilen suomalaisessa adventti-joulukirkossa laulamassa hoosiannaa ja Sylvian joululaulua muutaman kymmenen suomalaisen kanssa. Rattoisaa oli vielä kirkon jälkeenkin, varsinkin kun Eeva J. ja hänen miehensä kärräsivät minut sen jälkeenCentral Marketin markkinoille.

Ihanaa intialais-kiinalais-malaijikrääsää. Mukaan pääsi 4 puseroa à 2 euroa. Jos olisin täkäläistä kokoa 34, olisin varmasti vaatefriikki, sillä täällä on todella kauniita vaatteita. No, nämä minun ovat enemmänkin "käytännöllisiä" tähän ilmastoon.

Annie Laun puodista ostin ne kaksi ensimmäistä puseroa, mutta ne eivät olleet siinä kaupassa millään lailla pääasia, vaan sitä oli Annie itse.

Seisoin siinä vielä maksamaton pusero päälläni ainakin tunnin ja kuuntelin Annien tarinaa, hänen , elämää Kiinan pippuripelloilla siihen asti kunnes isoisä sanoi että nyt nyt riittää, pillit pussiin ja lähtekäämme Sarawakiin. Kiinassa eläminen oli raskasta ja isoisä ei halunnut nähdä perheensä nääntyvän siellä. Isoisä alkoi tehdä bisnestä jota nykyään kai sanottaisi ihmiskaupaksi. Hän toi nälkää näkevän Kiinan puolelta nuoria ihmisiä, kerralla jopa 500, Malesian puolelle, jossa hän järjesti heille työpaikat. Moni asia Annien elämästä jäi epäselväksi, kun en koko ajan kehdannut näyttää, että hänen kingelskansa oli aika vaikea ymmärtää. En saanut esimerkiksi selvää millaiset työpaikat isoisä kiinalaisille hankki ja miten isoisän lasten avioliitot järjestettiin ym. ja siksipä käynkin vielä Annien juttusilla uudelleen.

Joka tapauksessa Anniekin sitten naitettiin melko nuorena, hän sai hyvän miehen ja lapsia ja varmasti jonkin verran omaisuuttakin, koska muutti 3 vuotta sitten Sarawakista Kuala Lumpuriin ja pani tämän vaatebisneksen pystyyn. Ja kamaa siellä olikin...Myllättiin monet hyllyt, ennen kuin minä mieleiseni löysin. Paikalle osui myös veljentytär, joka aivan hirveästi kiljui jostakin asiasta ja Annie hyssytteli ja pyysi minulta anteeksi. No, minähän en osaa kiinaa muuta kuin sen sanan cesuo, joka tarkoittaa vessaa. Ai niin: chie chie, kiitos.