Tänään oli sellainen päivä, että halusin vain kävellä pitkin katuja kaiken väen seassa. Katselin kauppoja, rakennuksia ja ostin sellaisen -mikä-se-nyt-on-suomeksi-vehkeen, johon pannaan siinä keskellä olevasta viiva-aukosta se pahvinen "tissue"-paperi loota sisälle ja sitten otetaan sieltä niitä papereita ja pyyhitään niillä vaikka nenää.

Missään maailman kolkassa ei hymyillä niin paljon kuin täällä. Thaimaan kävijät, turha väittää, että siellä, täällä taatusti enemmän. Jokainen, jonka katseen kohtaat, hymyilee sinulle, iästä, sukupuolesta tai säädystä riippumatta.
Missään ei ole niin auttavaisia ihmisiä kuin täällä. Jos pysähdyt kadulle katsomaan karttaa, on auttaja heti paikalla, jos kysyt tietä, sinut viedään melkein perille asti, mikä on tapahtunut minulle jo kaksi kertaa.
Näistä ihmisistä, tästä maasta on helppo pitää.

Huomenna menen Gunan kanssa Rapusaarelle katselemaan kalastajien elämää