Pari päivää Marilla, iltapäivällä taas Mikalle, josta sitten lennän torstaina.
Niin. Asuntoa ei löytynyt ja lähden nyt sitten.
En itsekään tiedä miksi juuri Malesiaan, jonka sääkartta näyttää sadetta sadetta sadetta. On vain iskostunut päähäni, että haluan sinne. Kirjoitinhan jo lapsena päiväkirjaan siitä, miten minua eivät kiinnosta maat, jonne kaikki menevät, että haluan nähdä erilaisia paikkoja.
Suunnitelmassa on kolmen kuukauden retki ja mikäli Malesia ei kiinnostakaan on Australia lähellä, Bali tai Timor tai Intia tai....tai tulen takaisin. Ja kautta profeettain partain, Suomeen en tule, ennen kuin kortteeri on ostettu tai vuokrattu.

Lämpimien ja aurinkoisten syyspäivien jälkeen on tullut jo viileämpää ja eilen sataa tihhuutteli. Vein Ibun Engen asemalle, josta hänellä oli suora yhteys lentokentälle. Ibu lensi Dubaihin katsomaan jotain hänelle ehdotettua työtä. No jaa, - . Siellä hän sitten Ramin kanssa odottaa, kun minä saavun sinne perjantaiksi. Tuleepahan nähtyä sekin ihmekaupunki, Timon, 10 v. lempikaupunki.
Kävelin myöhemmin Sihl-Cityyn ja ostin uuden läptoppilaukun. Jo neljäs. Toivottavasti tämä nyt sitten osoittautuu hyväksi matkalla.
Kamat on pakattu noin suurinpiirtein. Otan taas pitkästä aikaa käyttööni Rimowa-alumiinilaukkuni. Saapas nähdä, palaanko kuitenkin taas takaisin uuden matkalaukun kanssa, kuten melkein joka ainoa kerta.

Sumuruno:

"Lopulliset vastaukset, Sandburg

Kirjoitin runon sumusta
ja nainen kysyi mitä tarkoitin sillä.
Olin ajatellut siihen saakka
vain sumun kauneutta
kuinka vaalea ja harmaa
sekoittuu ja kieppuu
ja muuttaa harmaat talot
sytyttämällä lamput iltaisin
salaperäisesti väriseviksi väreiksi.

Vastasin:
Koko maailma oli kerran kauan sitten
sumua, ja jonakin päivänä kaikki katoaa
takaisin sumuun,
meidän kallomme ja keuhkomme
ovat enemmän vettä kuin luuta ja lihaa
ja kaikki runoilijat rakastavat pölyä ja ja sumua
koska kaikki lopulliset vastaukset
katoavat vauhdilla takaisin pölyyn ja sumuun."