TVssä juoksee formulat. Ei kiinnosta. Silmät menevät väkisin kiinni, mutta pitää kertoa, että auringonlasku on taas upea. Se heittää vielä viimeisiä säteitään järveen ennen kuin katoaa ja värjää järven ja taivaanrannan. Kuinka näitä olenkaan kaivannut. Perun kodistakin näkyi auringonlasku meren yllä, mutta sen värit eivät koskaan olleet näin kauniit. Se aurinko ei ollut minun aurinkoni. Eikä se meri ollut minun mereni.

Silti minulla on tänään sinne ikävä. Kova ikävä. Onneksi lentokenttä on aika kaukana täältä. Ja muutenkin, en minä sinne nyt ehtisikään...