Joka ilta huomaa hämmästyneenä tullessaan ulkoa, että kello on yksitoista tai ainakin kymmenen ja aurinko paistaa ja on lämminkin (mikäli ei ole kylmä).
Suomen kesäkuuta, kaikkein parasta maailmanaikaa. Ja mökin iltahetket, kauneimmat auringonlaskut.
Koko päivän on taas huhkittu. Markku-serkku, Pekka ja Tauno ovat olleet saunan kimpussa, Liisa maalannut/taiteillut ns. pääovea, jota kukaan ei pidä pääovena, sillä kaikki kulkevat automaattisesti järven puoleisesta ovesta ja minä tietysti häärinyt kukkien ja kasvien ympärillä ja jotain muuta pientä. Rikkaruohot kasvavat ajatusta nopeammin. Luovuin niiden hävittämisajatuksesta rinteiden kohdalla ja ostin trimmerin. Ei auttanut viimekesäiset myrkyt eikä suolavedet, nyt ne voivat entistä paremmin. Siis trimmerillä ensi viikolla heinät ja ne muut kasvit, jotka ihmiset ovat määritelleet rikkaruohoiksi.
Lissu ja ovi
Aamulla heräsin joutsenten lauluun. Melkein autuas tunnelma. Äsken joutsenpariskunta taas lensi mökin ohi ja parkkeerasi pikkusaaren taakse, enkä näe niitä enää. Ja pääskyset ovat pesineet Arton ja Paulan räystään alle tänä kesänä. Kahtena edellisenä kesänä nautin niiden läsnäolosta oman räystääni alla ja seurasin mielenkiinnolla niiden elämää, munien kuoriutumista ja pikkupääskyjen lentoharjoituksia.
Sauna- ja saunakamari kohoavat. Mukava kolmikko on tehnyt viikon verran pitkiä päiviä ja ensi viikoksi miehistö vaihtuu. Uudet tutut rakentajat tulevat sunnuntai-iltana. Yritän Liisan kanssa saada pikkumökkiin koottua Koti-Siilin sängyt, että kaksi voi nukkua siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti