Liisan lähdön jälkeen kuljeskelin laiskasti kaupungilla. Oli kuuma, ensimmäinen lämmin päivä aikoihin ja tori oli tulvillaan ihmisiä. Teki hyvää vain maleksia ympäriinsä ilman päämäärää ja suuntaa. Sitten autoon ja Peräniemen Kasinolle Sirkun kemuihin. 200 ihmistä. Huh. Mutta tunnelma oli leppoisa.
Jo ulkona silmiini osui Robin Williamsin kaksoisolento ja jotenkin hänkin sattui istuutumaan samaan pöytään. Muita naapureita oli Sirkun äidin mökkinaapurit, mukava jyväskyläläinen pariskunta ja sitten perhe, josta kukaan ei sanonut mitään. Robin Williams kasvattaa vapaa-aikanaan tyrnejä ja muuten hän on kuopiolainen lääkäri.
Ilta oli mukava, mutta heti sen jälkeen kun Johanna Rusanen miehineen ja vauvoineen läksi, läksin minäkin, sillä en halunnut jäädä katselemaan kun pariskunnat tanssivat. Parittomana. Siis minä.
Ai niin, teille Sveitsiin tiedoksi: paikalla oli Matti Pekan poika Vihma, vaimoineen ja kolmine lapsineen. He pitävät Valamon luostarin lähellä vanhainkotia. Oli mukava tavata Masaa parinkymmenen vuoden jälkeen. Ja hatunnosto hänen työlleen.
Ajelin hissukseen kotia kohti. Maantie oli hiljainen ja lupiinit hehkuivat. Olisipa ollut lapio mukanani. Oma tienvarteni on täynnä vaaleanpunaisia ja valkoisia kissankäpäliä. Niitä on pakko saada. Ehkä huomenna.
Kutsuin itseni myös Sirkun äidin mökille kasvien merkeissä. Sirkku on jo vuosia sitten puhunut siitä kuinka hänen äidillään on ihmeellisiä kasveja. Menen ensi viikolla jos ehdin.
Huomenna se sitten alkaa....se siivousrynnäkkö.
Ja nyt nukkumaan ja aamulla nukun PITKÄÄN (jos osaan).