Joskus , arvaamatta ja usein juuri silloin, kun kaikki näyttää niin hyvältä se tapahtuu. Elämän rauhallinen kaari repeää. Taivas tuntuu putoavan päälle. Turvallisuus muuttuu epävarmuudeksi. Onnellisena tehdyt suunnitelmat yhteisesta hyvästä tulevaisuudesta saavat kysymysmerkin. Mitä nyt, miksi meille, miksi juuri hänelle, joka on niin hyvä, niin energinen, niin terve ja täynnä elämää ja hyvää tahtoa? Miksi hän, joka on naiselleen kaikki, mitä vain voi toivoa, turva, rakkaus ja lämpö?
Heillä molemmilla on ollut paljon vaikeita vuosia, yksinäisiä vuosia, koettelemuksia ja epätoivoa, kunnes tapahtuu se pieni ihme, että he löytävät toisensa ja pienestä ihmeestä kasvaa suuri onni.
Sydän kohtaa arvoisensa sydämen ja elämä hymyilee taas. He ovat kiitollisia ja onnellisia. Rakkaus on taas tullut elämän kuvaan.
Yhtäkkiä paratiisin linnut
vaikenevat. Maailma seisahtuu ja mykistyy. Odotetaan. Odotetaan
tuloksia, lausuntoja, odotetaan omia pelokkaita ajatuksia yön
nukkumattomina hetkinä. Odotetaan, että paha uni päättyisi. Että
kun herätään, kaikki onkin taas kuin ennen. Toivotaan,
rukoillaan.
Spoleton syysaurinko paistaa yhä lämpimänä. Kylmät yöt värittävät puiston puiden lehtiä, jotka vähitellen peittävät maan ja saavat lapset kahlaamaan lehtikasoissa riemuissaan.
Elämä jatkuu.
Nyt vain odotellaan. Rakkaus ei anna periksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti