Pieni järvi Spoleton ulkopuolella, jolle Leila ja Sergio veivät minut tänään, hurmasi minut täysin.
Sen ympärillä kasvaa pajuja, pappeleita ja sypressejä ja joitakin täällä harvinaisia muita puita, Se on paikkakuntalaisten yksi mieluisista picnic-paikoista viikonloppuisin.
Kerrotaan, että jo Plinius ja Vergilius ylisitivät sen kauneutta runoissaan,
Caligula souteli sen vesissä, jotka hänen aikanaan olivat paljon runsaammat ja uskoi salaisuuksiaan Clitunnon oraakkelille, joen jumalalle, neuvoa pyytäen. Silloin siellä uhrattiin suuria valkoisia härkiä rituaaleihin ja ympäristössä oli useita temppeleitä ja komeita villoja, joissa vuosittain pidettävät uskonnoliset menot gladiaattorinäytöksineen vetivät paljon katsojia.
Myöhemmin sinne löysivät myös varakkaat eurooppalaiset, Lord Byronia ja Carduccia myöten, joiden runoissa se on säilynyt.
Jossakin siellä on yhä pieni temppeli, joka on Unescon suojelukohteena kuuden muun Italian longobardien rakennusten kanssa.
Se jäi nyt näkemättä, mutta olemisenihan on täällä vasta alullaan. Varmaan senkin vielä löydän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti