sunnuntai 31. elokuuta 2014

Sisar

Niin, on minulla sisarkin. Tapasin hänet eilen ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Kohtaaminen oli samalla tutun todellinen ja epämiellyttävä. Ei hän ole muuttunut ja mietin, että miksi oikein tulin. Melkein kahdenkymmenen vuoden ikäero saa minut kunnioittamaan hänen ikäänsä, ei muuta. Onhan tämä todennäköisesti niitä viimeisiä kertoja, kun tapaamme.
Kuuntelin parin tunnin ajan hänen ylistystään itsestään. Se itsekehu ainakaan ei ole muuttunut. Hänen olemisensa hauraus sai minut kuitenkin jäämään niinkin kauaksi. Tottakai kutsun hänet vielä Katajanokalle, ennen kuin lähden.
 

Ei kommentteja: